Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa otettiin joulukuussa käyttöön uusi Encore-aineistohaku. Uusi järjestelmä poikkeaa käyttöliittymältään ja toiminnallisuudeltaan joiltain osin vanhasta "perinteisestä" HelMet-aineistohausta. Eräs uusi ominaisuus uudessa järjestelmässä on ns. sosiaalinen tagittaminen. Asiakkaat voivat lisätä kirjaston luetteloon omia tagejaan eli avainsanoja. Aiemmin sisällön kuvailu asiasanoilla on ollut pitkälti kirjaston henkilökunnan ja erityisesti luettelointiosastojen monopoli.
Kirjastojargoniin vihkiytymättömille kerrottakoon, että avainsana on sana, jolla pyritään kuvailemaan tai kiteyttämään jonkin tekstin sisältöä. Asiasana taas on tiukemmin määritelty kontrolloituun sanastoon kuuluva sallittu avainsana ts. on sovittu mitä sanoja aineiston kuvailussa käytetään. Asiasanoilla ja avainsanoilla pyritään ennenkaikkea helpottamaan tiedon etsimistä jostakin tietystä aiheesta.
Uudessa järjestelmässä asiakkaat pystyvät lisäämään omia avainsanojaan aineistotietokantaan. Pääsääntöisesti tämä on mielestäni positiivista ja oikea kehityssuunta. Sikälimikäli asiakkaat innostuvat tuottamaan avainsanoja, aineistojen kuvailu rikastuu ja aineistohaun käyttömahdollisuudet laajenevat. Periaatteessa on kuviteltavissa, että avainsanojen ympärille voisi syntyä jopa jonkinlaisia löyhää yhteisöllisyyttä, jonka puitteissa tietoa jäsennellään jonkin yhteisen intressin näkökulmasta.
Pidän kuitenkin jokseenkin epärealistisena toiveajatteluna sitä, että asiakkaat ryntäisivät yhtäkkiä innolla tagittamaan kirjaston aineistoa. Kirjastojärjestelmä on edelleenkin ominaisuuksiltaan aivan liian jäykkä, jotta se oikeasti innostaisi ihmisiä hyödyntämään uusia ominaisuuksia. Perusongelma on, että järjestelmä ei edistä käytännössä millään tavoin käyttäjien välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Se ei myöskään tarjoa menetelmiä, joiden avulla asiakkaat voisivat helposti jakaa tuottamaan metadaa (tageja, kommentteja) muihin käyttämiinsä järjestelmiin ja sosiaalisiin verkostoihin.
Keskustelin Lontoossa Online information 2010 messuosastolla hetken aikaa järjestelmän toimittaneen Innovativen messuedustajan kanssa uudesta Encore-järjestelmästä. Tiedustelin Innovativen edustajalta onko heillä käsitystä siitä missä määrin asiakkaat muissa samaa järjestelmää käyttävissä kirjastoissa ovat hyödyntäneet Encoren tarjoamaa mahdollisuutta tagittaa ainestoa. Sain edustajan puheista sen käsityksen, että pääsääntöisesti tagi-ominaisuuden käyttö on ollut melko vähäistä.
Toiveita herättävänä pidin kuitenkin sitä, että Innovativen edustaja lupaili, että tulevat järjestelmä versiot tarjoaisivat rajapinnat esim. Library Thing -palveluun ym. vastaaviin palveluihin. En jaksa uskoa, että kirjastojärjestelmä yksinään kykenisi saavuttamaan käyttötasoja, joilla sosiaalisen webin tarjoamia etuja pystyttäisiin hyödyntämään kokonaisuudessaan. Esimerkiksi sosiaalisesta tagittamisesta on merkittävää hyötyä vasta kun aktiivisia tai edes sattunnaisia käyttäjiä on riittävän suuri määrä.
Uudesta HelMet-aineistohausta on myös sanailtu ansiokkaasti Heikin blogissa ja HelMet-kirjastojen keskustelu kanavalla kirjastot.fi sivuilla.
